Saimaannorppa — Suomen harvinaisin nisäkäs
Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä ja elää ainoastaan Saimaalla. Tämä ainutlaatuinen eläin on Suomen luonnonsuojelun lippulaivalaji — sen kohtalo kertoo meille, miten ihmisen toiminta vaikuttaa luontoon ja miten suojelulla voidaan saada aikaan tuloksia.
Harvinainen ja ainutlaatuinen
Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan alalaji, joka jäi Saimaalle loukkuun jääkauden jälkeen noin 8 000 vuotta sitten. Siitä lähtien se on kehittynyt omaksi, geneettisesti eristäytyneeksi populaatiokseen.
Kanta oli vielä 1900-luvun alussa noin 4 000–5 000 yksilöä. Metsästys ja verkkokalastus romahduttivat kannan, ja 1980-luvulla jäljellä oli enää noin 150 norppaa. Se oli lähellä sukupuuttoa.
Nykyään saimaannorppia on noin 480. Kanta on kasvanut hitaasti mutta varmasti suojelutoimien ansiosta. Jokainen uusi kuutti on pieni voitto.
Norpan elämä
Saimaannorppa viettää suurimman osan elämästään vedessä. Se syö kalaa — erityisesti muikkua, ahventa ja kiiskeä — ja voi sukeltaa 20 minuutin ajan jopa 70 metrin syvyyteen.
Talvi on norpalle kriittistä aikaa. Naaraat kaivavat lumeen pesän, jossa kuutti syntyy helmi–maaliskuussa. Pesä suojaa pientä kuuttia kylmältä ja pedoilta. Kuutti painaa syntyessään noin 4–5 kiloa ja imee maitoa noin kolme kuukautta.
Kesällä norpat nousevat rantakallioille ja luodoille makaamaan. Tämä on parasta aikaa norpan havainnointiin, mutta etäisyyttä on pidettävä — häiritseminen on lailla kiellettyä.
Norppa on pitkäikäinen: se voi elää yli 30 vuotta. Se on yksinäinen eläin, joka ei muodosta laumoja kuten monet muut hylkeet.
Suojelutoimet
Saimaannorpan suojelu on Suomen merkittävimpiä luonnonsuojeluprojekteja. WWF Suomi ja Metsähallitus ovat tehneet vuosikymmeniä työtä norpan pelastamiseksi.
Tärkeimmät suojelutoimet ovat:
Verkkokalastusrajoitukset: Norppien tärkeimmillä elinalueilla verkkokalastus on kielletty kevättalvella, jolloin kuutit ovat haavoittuvimmillaan. Tämä yksittäinen toimi on ollut merkittävin tekijä kannan elpymisessä.
Pesäluotojen suojelu: Norppien pesäalueet on suojeltu häiriöiltä. Moottorikelkkailua ja muuta liikkumista on rajoitettu pesäalueilla.
Apukinokset: Vähälumisina talvina vapaaehtoiset ja Metsähallituksen työntekijät kolaavat lumikasoja rantaan norppien pesäpaikoiksi. Ilmastonmuutos vähentää jääpeitettä ja lunta, mikä uhkaa norpan pesintää.
Miten voit auttaa?
Jokainen voi osallistua saimaannorpan suojeluun:
Kunnioita kalastusrajoituksia Saimaalla. Älä käytä verkkoja rajoitusalueilla rajoitusaikana. Vältä häiritsemästä norppia — pidä etäisyyttä vesillä ja rannoilla.
Voit myös tukea suojelutyötä taloudellisesti. WWF Suomi ja monet muut järjestöt keräävät varoja norpan suojeluun. Symbolinen norppakummius on suosittu lahja.
Saimaannorppa on elävä todiste siitä, että suojelutoimet toimivat. Mutta työ ei ole ohi — ilmastonmuutos tuo uusia haasteita, ja kannan kasvu on yhä hidasta. Jokaisen panos merkitsee.